Taru sormuksesta

Kumpi käsi?

Vasen–oikea–oikea–vasen. Kukaan ei tiedä tarkalleen, miksi joissakin maissa hääparit pitävät vihkisormusta vasemmassa tai oikeassa kädessä. Sormusten vaihto hääpäivänä symboloi joillekin pareille yhden matkan loppua ja toisen alkua. Sormuksella, kuten kaikilla ympyröillä, ei ole alkua eikä loppua, ja se edustaa ikuisuutta – aivan kuten hääparin keskinäinen rakkaus. Uskonnosta, kulttuurista ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta lähes kaikki avioparit kantavat sormusta todisteena antamastaan lupauksesta. On olemassa lukuisia jännittäviä kansanperinteitä ja tarinoita, spekulaatioita ja luultavasti myös muutama keksitty valhe siitä, missä kädessä meidän tulisi kantaa maailman suosituinta korua.

Rakkauden suoni

Esimerkiksi roomalaiset uskoivat, että vasemman käden neljännen sormen verisuonet johtivat suoraan sydämeen – vena amoris (rakkauden suoni) – ja muodostivat siten suoran yhteyden lupauksen ja sydämen välillä. Toisissa kulttuureissa asia oli päinvastoin. Erityisesti idässä. Siellä vasenta kättä pidettiin likaisena, ja sormus laitettiin sen sijaan oikeaan käteen. Muiden perinteiden mukaan oikea käsi on se, jolla annamme lupauksia – kättelemällä – ja siksi joissakin maissa vihkisormus on oikeassa kädessä.

Kuka tekee mitä?

Me ruotsalaiset olemme tottuneet siihen, että sormus on vasemmassa kädessä. Esimerkiksi Bulgariassa, Tanskassa, Kreikassa, Norjassa, Venäjällä ja Espanjassa sormusta pidetään oikeassa kädessä. Ja Brasiliassa, Libanonissa, Romaniassa, Syyriassa ja Turkissa sormus vaihdetaan oikeasta käteen vasempaan hääpäivänä. Huomattavasti yksinkertaisempi ja nykyaikaisempi syy vihkisormuksen kantamiseen oikeassa kädessä on se, että henkilö on vasenkätinen eikä halua altistaa sormusta tarpeettomalle kulumiselle.

Nykyaika

Yhdysvalloissa mies kosii suurella näyttävyydellä ja usein antamalla komean timanttisormuksen, kun taas Ruotsissa päätämme usein yhdessä mennä naimisiin ja hankimme toisiaan vastaavat kihlasormukset, jotka sulhanen ottaa pois ja usein kiillottaa hääpäivänä kiillottaa ja laittaa sen takaisin sormeen vihkimisen aikana. Englannissa miehet alkoivat käyttää sormusta vasta toisen maailmansodan aikana, jolloin naimisissa olevat sotilaat omaksuivat sormuksen symboliksi kotona odottavasta rakkaasta. Nykyään hääpareja on niin monenlaisia, ettei enää oikeastaan ole olemassa ”oikeaa” kättä tai edes oikeaa sormea. Monet, jotka menevät naimisiin toisen kerran, valitsevat lisäksi usein muita lupauksen symboleja, kuten tatuointeja, rannekoruja ja kaulakoruja. Ruotsissa jotkut parit lisäävät jopa kolmannen sormuksen, kun parille syntyy ensimmäinen lapsi.